Tutkittua tietoa perhevapaista
Blogi – 26. toukokuuta 2009
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo (24/2009) analysoidaan perhevapaiden käytön ehtoja, esteitä ja seurauksia äitien, isien ja työorganisaatioiden kannalta. Tutkimuksessa nousee esille muutamia yllättäviä seikkoja.
Perhevapaiden kustannuksista työnantajille puhutaan paljon. Tutkimuksen mukaan kustannukset eivät kuitenkaan ole merkittävä ongelma perhevapaiden kohdalla paitsi pienillä naisvaltaisilla työpaikoilla. Erityisesti, jos samaan aikaan useampi työntekijä on perhevapaalla, aiheuttaa se usein kohtuuttomia ja merkittäviä kustannuksia. Toisaalta kustannuksilla siis ei ole juurikaan merkitystä, mutta osalle niistä tulee yrityksen olemassaoloa uhkaava ongelma. Tutkimuksessa haastateltu nainen totesi, että kyllä hänen on mietittävä, palkkaako nuoren naisen vai ei. Kyseessä on siis paitsi tasa-arvoasia myös yrittämistä ja työnteon edellytyksiä turvaava seikka, jolle pitäisi tehdä jotain. Valmistelussa on ollut kustannusten oikeudenmukaisempi jakaminen esim. kaikkien työnantajien kesken. Kuluja suuremmaksi ongelmaksi perhevapaiden kohdalla nousikin sijaisten löytäminen ja kouluttaminen sekä työnjako.
Perhevapaista aiheutuvien poissaolojen tulkittiin olevan ”hyviä” poissaoloja. Tutkimuksessa haastatellut työpaikkojen henkilöstövastaavat pitivät ennemminkin merkittävinä ja huolestuttavina muunlaisia sairauspoissaoloja, perhevapaat eivät sen sijaan ole työnantajalle ongelma.
Tutkimuksessa kuvattiin perheystävällistä työyhteisöä. Siihen pääsemiseksi ei riitä pelkkä asenne vaan tarvitaan myös tekoja. Merkittäväksi koettiin esim. se, että perhevapailta (lähinnä pidemmiltä) töihin palaavia perehdytetään. Liian usein perehdyttäminen jää työntekijöiden omaehtoisen toiminnan varaan. Muita perheystävällisyyttä lisääviä seikkoja olivat aiheesta järjestetty esimiesvalmennus, mahdollisuus etätyöhön, vaikuttamismahdollisuudet lomien ajankohtien määritykseen, liukuva työaika sekä työajan joustot. Lisäksi työpaikan tasa-arvosuunnitelma on syytä tarkistaa perhevapaiden osalta erityisesti isien näkökulmasta.
Osa-aikatyö perheen ja työelämän yhteen sovittajana ei sen sijaan ole ollut kovin suosittua. Suomessa ei ole osa-aikatyön kulttuuria. Työnantajat ja myös työntekijät kokevat osa-aikatyön järjestämisen hankalaksi erityisesti julkisella sektorilla. Osa-aikatyötä tekevän työaika ja palkka toki pienenevät, mutta työmäärä ei aina. Lisäksi osittaisella hoitovapaalla olevan tulonmenetys voi olla merkittävä, koska Kelan korvaus on pieni (70 euroa/kk).
Tutkimuksessa pohditaan, miksi äideillä on yhä pääasiallinen vastuu lastenhoidosta ja miten isiä saisi enemmän osallistumaan. Perhevapaiden uudistamiseksi tutkimuksessa esitetään 6+6+6-mallia, jossa kummallakin vanhemmalla olisi 6 kk vanhempainvapaata ja kolmannen pätkän vanhemmat voisivat jakaa keskenään. Lisäksi äidillä olisi vapaata kolme viikkoa ennen arvioitua syntymää ja isällä kolme viikkoa isyysvapaata yhdessä äidin kanssa. Tällöin lapsi olisi vähintään puolitoistavuotias hoitoon mennessään. Mallissa olisi mahdollista pitää vanhempainvapaata pidemmällä aikavälillä aina siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Äiti voisi olla hoitovapaalla vielä vanhempainvapaansa jälkeen ja isä pitää sitten lopuksi oman osuutensa.
Nykyisessä järjestelmässä isät ovat pitäneet ”heille varatun” isyysloman sekä isäkuukauden, mutta äidit ovat usein olleet kotona samaan aikaan. Tutkimuksessa korostetaan, että isän asenne sukupuolten väliseen työnjakoon on lopulta ratkaisevat tekijä isän vanhempainvapaan pitämisessä. Pelkään kuitenkin, että usein 6 kk:n isälle varatun ajan sijaan lapsi viedään hoitoon, ellei äiti pidä hoitovapaata. Isälle kun pienenkin lapsen hoitoon vieminen voi olla helpompi ja itsestään selvempi ratkaisu kuin äidille.
Tutkimuksessa ei missään vaiheessa käy ilmi, että isät kokisivat lastenhoidon niin rankaksi ja vaativaksi, etteivät sen takia halua pitää perhevapaita ainakaan ilman kotona olevaa äitiä. Esimerkkinä käytetyssä Virossa isien perhevapaakorvaus oli nostettu 100 %:iin, mutta sekään ei ollut lisännyt koti-isien määrää. Ilmeisesti perhevapaakorvauksen pitäisi olla suurempi kuin palkka, jotta lastenhoitaminen kotona olisi työssäkäyntiä houkuttelevampaa.
Toisaalta imettämisen takia äidin kotona olemista on minusta hyvä tukea lapsen yksivuotissyntymäpäivään asti. Ja siihen uusi malli toisi mahdollisuuden. Kuten tutkimuksessakin todetaan, katsottiin asiaa miltä puolelta hyvänsä, uusi malli olisi merkittävä parannus vanhaan.
Olipa hauskaa tänään matkustaa Salon paikallisliikenteen bussilla! Pääsimme hyvin kyytiin ja pois kahden hengen lastenrattaiden kanssa. Tunnelma oli kuin isossa kaupungissa! Suosittelen!